Suomalaiset ensin tarkoittaa, että oman kansan hyvinvointi asetetaan etusijalle. Ei vihaa muita kohtaan, vaan priorisointia niille, jotka ovat rakentaneet tämän maan. Kun resurssit ovat rajalliset, ne ohjataan ensin niille, jotka ovat täällä syntyneet ja kasvaneet. Tämä ei ole rasismia. Tämä on maalaisjärkeä.

Ulkopuoliset vaikutteet – olipa ne ideologisia, kulttuurisia tai poliittisia – eivät saa ohittaa suomalaista päätöksentekoa. Kun vieras ideologia vaatii alistumista tai erityisoikeuksia, se on ulkopuolinen vaikute. Se pitää tunnistaa ja torjua. Ei vihalla, vaan laeilla ja demokraattisella päätöksenteolla. Suomi on suomalaisten koti, ei kenenkään muun.

EU:n byrokratia on kasvanut hallitsemattomaksi. Päätökset tehdään Brysselissä, mutta seuraukset kannetaan Suomessa. Itsenäisyys ilman EU:ta palauttaa päätösvallan kansalle. Se ei tarkoita eristäytymistä, vaan oikeutta päättää omista asioistaan. Kun valtio voi taas päättää rajansa, taloutensa ja lakinsa, se voi suojella kansalaisiaan paremmin.

Suomessa vallitsee järjestöjen ja yhdistysten verkosto, joka toimii kuin keskiaikainen rälssi: etuoikeutettu luokka, joka elää veronmaksajien kustannuksella ilman vastuuta. Järjestörälssit saavat miljoonia valtionavustuksia, mutta eivät vastaa kenellekään. He istuvat lautakunnissa, vaikuttavat lainsäädäntöön ja jakavat rahaa omilleen. Tämä ei ole sattumaa. Tämä on järjestelmä, joka on rakennettu suojelemaan itseään.

Yksilön- ja sananvapaus on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Jokaisella on oikeus ajatuksiinsa, puheeseensa ja elämäänsä ilman, että valtio tai ideologia määrittelee, mitä saa sanoa tai ajatella. Kun sananvapautta rajoitetaan "suvaitsevaisuuden" nimissä, se ei ole vapautta. Se on valvontaa. Yksilön vapaus sisältää myös oikeuden olla eri mieltä – ja oikeuden puolustaa omaansa.